Tasapainoilua migreenin kanssa

Migreeni on oman kokemukseni mukaan kamala ja piinallinen sairaus. Olen pahoillani, jos myös sinä tai läheisesi kärsitte siitä.

Haluan jakaa kanssasi, miten itse olen löytänyt keinoja helpottaa tilannettani ja vähentää oireitani. Toivon, että niistä voisi olla apua myös sinulle.

Migreenin oireet ja lääkehoito

Migreeni luokitellaan lääketieteessä neurologiseksi sairaudeksi ja lääkehoito onkin keskeisessä roolissa oireiden hallinnassa ja ennaltaehkäisyssä. (1) Koska jokaisen migreeni on omanlaisensa, myös lääkkeiden tehot vaihtelevat. Kaikilla lääkkeistä ei löydetä riittävää ratkaisua tilanteeseen tai lääkkeiden haittavaikutukset itsessään heikentävät merkittävästi elämänlaatua. Silloin voi olla hyödyllistä laajentaa näkökulmaa myös lääkehoidon ulkopuolelle.

Itselläni kohtauksiin on liittynyt kovan päänsäryn ja aistien yliherkistymisen lisäksi myös pahoinvointia, joka on kaatanut sänkyyn ja oksentamaan. Itselläni lääkehoidosta ei ole löytynyt toimivaa ratkaisua tilanteeseen, mikä on ajanut minut etsimään erilaisia näkökulmia ja keinoja tilanteeni helpottamiseksi.

Migreeni ja stressi

Useimmat migreenistä kärsivät tunnistavat stressin osallisuuden migreenikohtauksiinsa. Stressi selvästi pahentaa oireita ja lisää kohtauksia. Itselläni on runsaasti kokemusta siitä, miten stressaavan ajanjakson olen kyllä sinnitellyt, mutta viikonlopun koittaessa, vapaapäivät ovat kuluneet toimintakyvyttömänä vuoteessa kärsien. On myös ollut ajanjaksoja, jolloin keho ei ole kyennyt pitämään oireita kurissa vapaaseen asti, vaan migreeni on tehnyt työkyvyttömäksi kesken työpäivän.

Stressinhallinta ei kuitenkaan ole mikään yksinkertainen juttu vaativassa ja kuormittavassa arjessa.

Voinko välttää migreenikohtaukset?

Migreeni tuntuu nujertavan tehokkaasti ihmisen minäpystyvyyden kokemusta. Kun kohtaus on tulossa päälle, on usein vaikeaa löytää keinoja helpottaa oireita, jos lääkitys ei tähän tehoa. Toisaalta vaikka lääkitys ainakin osittain tehoaisikin, saattavat lääkityksen sivuoireet tai migreenin jäännösoireet heikentää kuitenkin toimintakykyä.

Migreenin ympärille rakentuu helposti laukaisevien tekijöiden välttelemiskäyttäytymistä kohtausten välttämisen toivossa. Tämä voi jo itsessään olla hyvin stressaavaa. Ihminen haluaa vältellä kaikin keinoin migreeniä laukaisevia tekijöitä, mutta tulee samalla kasvattaneeksi stressitasoaan hermoston ylivireyden lisääntyessä.

Välttelemiskäyttäytyminen voi myös kaventaa elämänpiiriä ja vähentää mielekästä sisältöä elämästä. Samalla se altistaa näin myös mielialan alenemiselle.

Huomio maaperään, josta kohtaus versoo

Ihminen on monimutkainen psykofyysinen kokonaisuus, jossa keho ja mieli muodostavat saumattoman kokonaisuuden. Migreenin oireet ovat usein hyvin äkillisiä, rajuja kehollisia oireita, mutta näkemykseni mukaan pohja kohtaukselle rakentuu pidemmän ajan kuluessa. Vaikka kohtauksen laukaisisi jokin tietty tekijä, se ei kykenisi kohtausta saamaan aikaiseksi ilman, että pohja kohtaukselle on rakentunut pidemmän ajan kuluessa.

Migreenin kroonistuessa tämä kokonaisuus luonnollisestikin aina monimutkaistuu. Yhteyksiä on haasteellisempi havaita, mitä enemmän oireita ylläpitäviä ja hankaloittavia tekijöitä on mukana. Huolellisella tilanteen jäsentämisellä voidaan kuitenkin yleensä myös kroonistuneessa tilanteessa löytää kokonaisvaltaisia näkökulmia tilanteen helpottamiseksi.

Migreenillä on tarkoituksensa

Kehomieli on systeemi, joka toimii aina parhaimmalla ja viisaimmalla mahdollisella tavalla. Väitän siis, että jopa migreenissä on järkeä, kun sitä tarkastelee laajemmin osana ihmisen elämän kokonaisuutta.

Migreenikohtauksen avulla kehomieli pyrkii palauttamaan tasapainon, joka on erilaisten valintojen, toimintatapojen ja käyttäytymisen kautta järkkynyt. Kehomme pyrkii auttamaan meitä purkamaan kertynyttä stressiä ja herättää meitä tarkastelemaan omaa elämäämme.

Mielestäni tässä ollaan ihmisen kokonaisvaltaisuuden ytimessä. Kyse ei ole poikkeavuudesta tai ”korvien välistä”, vaan siitä, että me olemme ihmisiä.

Riittämättömyyden tunne ja pakonomaisuus

Pitkän linjan psykofyysinen fysioterapeutti Mikko Patovirta haastatteli terveystieteiden pro gradu -tutkimustaan varten kroonista migreeniä sairastavia henkilöitä. Vaikka tutkimus on otannaltaan pieni, koen sen johtopäätökset hyvin merkityksellisinä ja haluan jakaa ne kanssasi:

”Yhteenvetona voidaan todeta, että migreeni osoittautui ilmiöksi, jossa riittämättömyyden tunne korostui etenkin psyykkisen ja fyysisen kuormituksen lisääntyessä. Se saa migreeniä sairastavan toimimaan ajoittain pakonomaisesti, josta seurauksena on usein lisääntyviä migreenin oireita.” (2)

Kolahtiko? Voin sanoa, että itselleni kolahti. Riittämättömyyden tunne tarkoittaa sitä, että on vaikea saavuttaa tilaa, jossa on tehnyt parhaansa ja se riittää. Vaativa puoli itsessä saattaa sanoa, että ainahan voi parantaa ja tehdä enemmän. Voi olla vaikea hellittää ja antaa itselle lupaa vain olla, kun on miljoona hommaa hoitamatta. Koska sitähän elämä yleensä on, jatkuvaa keskeneräisyyttä ja vaillinaisuutta.

Keinottomuus kehossa

”Kehollinen kokeminen, jännittyneisyyden tunnistaminen sekä oman vireystasonsäätely ovat vaikeasti hallittavissa, johon ei tahdo löytyä tarkoituksenmukaista keinoa.” (2)

Migreenistä kärsivät ihmiset viettävät yleensä paljon aikaa päässään eli mielessään. Kehoon asettuminen voi olla vieraampaa. Tästä syystä voi olla vaikea tunnistaa ja olla tietoinen siitä, miten stressi kasaantuu kehoon. Monet varmasti tunnistavat sen, että lihasjännitykset yläkehon alueella saattavat hankaloittaa myös migreeniä, mutta silloin puhutaan jo aika mittavasta jännittyneisyydestä. Hienovaraisemmat kehon viestit jäävät herkästi huomaamatta eikä niihin siksi voi edes reagoida. Näin jännittyneisyys kasaantuu kehoon.

Patovirta jatkaa:

”Fyysisen väsymyksen ja kuormitustekijöiden varhaisen tunnistamisen kautta migreenioireinen voisi ennaltaehkäistä ja lieventää kohtauksia, niiden voimakkuutta ja esiintymistiheyttä.” (2)

Kokemukseni mukaan Patovirta on oikeassa. Lääkkeettömillä keinoilla voidaan edesauttaa migreenin helpottumista. Mikään taikatemppu tai pikamatka tämä ei toki ole, vaan vaatii sitoutumista oman kehomielen kanssa työskentelyyn. Pienin askelin on kuitenkin mahdollista kulkea kohti tilannetta, jossa migreeniä ei jopa enää tarvita.

Migreenin kokonaisvaltainen hoito tarkoittaa minulle sekä kehon että mielen tason työskentelyä:

Kehon tasolla on tarpeen löytää keinoja tunnistaa omaa jännittyneisyyttä ja oppia havaitsemaan yhä hienovaraisempia kehon viestejä kuormittuneisuudesta.

Kehon viestien ohittamisen sijaan voimme löytää kehotietoisuutta toimintamme pohjaksi.

Mielen tasolla voimme oppia tunnistamaan minuuden puolen, joka ruokkii riittämättömyyden tunnetta ja pakonomaista suorittamista. Tiedostamalla tämän puolen voimme myös löytää keinoja säädellä sen vaikutusta omaan toimintaamme.

Vaativuuden sijaan voimme löytää itsemyötätuntoa ja oppia hyväksymään tunteemme sekä omat rajamme.

Autan sinua mielelläni, jotta myös sinä voisit löytää itsellesi sopivat lääkkeettömät keinot migreenin hallintaan. Tervetuloa yksilölliseen konsultaatioon.

Psykologi Sinikka Kääriäinen

Lähteet:

  1. https://www.kaypahoito.fi/hoi36050

2. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/59496/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201809134098.pdf?sequence=1&isAllowed=y