Suoritatko elämää hammasta purren? – Näin pureudut bruksismin juurisyihin

Hampaiden tarpeeton yhteenpureminen tai narskuttaminen, eli bruksismi, on kehollinen vaiva, joka heijastelee myös mieltämme. Koska oireet tuntuvat ikäviltä ja aiheuttavat meille kärsimystä, saatamme alkaa taistella niitä vastaan. Tämä ei yleensä helpota tilannetta – vaan saattaa entisestään lisätä oireita. Kun käännymme kohti kehoamme ja mieltämme kiinnostuneina ja kuunnellen, löydämme keinoja hellittämiseen.

Bruksismi

Suoritatko elämää hammasta purren?

Bruksismi on ikävä, mutta inhimillinen vaiva, joka näyttää yleistyvän erityisesti nuorilla ikäluokilla (6). Bruksismilla tarkoitetaan tahdosta riippumatonta hampaiden nopeajaksoista kiristelyä ja hidasliikkeistä narskutusta (1) tai tarpeetonta yhteenpuremista (2). Vaikka mielikuvaan bruksaamisesta liitetään tavallisesti juuri narskutus, useimmiten bruksaamiseen ei liity ääntä tai äänet ovat hyvin vähäisiä. (2) Bruksaamista voi tapahtua yhtä lailla joko unen aikana tai valveilla. Hampaiden kiristely ja yhteen pureminen vaikuttavat olevan hyvin yleisiä tapoja, ja suurin osa nuorista ja aikuisista tekee sitä ajoittain. (1) Toistuvana ja pitkään jatkuvana bruksaaminen alkaa kuitenkin nakertaa terveyttä. Jos siis tunnistat tai epäilet bruksaavasi, voi olla hyvä pysähtyä tutkailemaan, mistä siinä oikein on kyse.

Bruksaamisen taustaa

Bruksismi ominaisuutena on vahvasti perinnöllinen (1), mutta tarkkaa ymmärrystä siitä, mitä tämän ominaisuuden taustalla on, ei vielä ole tieteellisissä tutkimuksissa saatu selville (2). Aikaisemmin purentahäiriöiden arveltiin aiheuttavan bruksismia, mutta tutkimusnäyttö ei tue tätä oletusta. Bruksaamisen ajatellaan nykyisin olevan keskushermoston eli aivojen ja selkäytimen säätelemä tapahtuma. Keskushermostoon vaikuttavat nautintoaineet, kuten kahvi, alkoholi ja tupakka voivat lisätä bruksismia. Bruksaaminen voi liittyä myös uniapneaan, suun kuivumiseen ja refluksitautiin, tai ilmetä keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden haittavaikutuksena. (1)

Kaikkein tavallisimmin bruksaaminen liittyy kuitenkin stressiin.

Pysähdy nyt hetkeksi ja siirrä tarkkaavuutesi omaan kehoosi, erityisesti pään alueelle. Havainnoi, millaisia tuntemuksia voit havaita kasvoissasi juuri nyt. Tunnistatko ehkä kireyttä leuan tai otsan alueella, painetta silmien tai korvien alueella. Anna kehon tuntemustesi vain olla, ovatpa ne sitten miellyttäviä tai epämiellyttäviä. Siirrä tarkkaavuuttasi sitten hengitykseen. Anna hengityksen kulkea omaa rytmiään, juuri siten kuin se tällä hetkellä kulkee. Hengittele muutaman kerran tietoisena tuntemuksistasi pään alueella.

Bruksismi ja moninaiset oireet

Usein toistuva ja voimakas bruksaaminen aiheuttaa monenlaisia, ikäviä oireita. Päänsärky on bruksaajan tavallisin oire (2). Hampaisiin ja niiden kiilteeseen voi tulla vaurioita tai hampaissa olevat paikat voivat lohjeta. Bruksaaja voi kärsiä kivuista suun ja kasvojen sekä myös kaulan ja hartioiden alueella. Suun limalavoille voi tulla haavaumia puremisesta tai kielen reunat voivat näyttää epätasaisilta. Tavallisia oireita ovat myös korvakivut ja tinnitus. (1)

Bruksismi

Bruksismi ja lääketieteellinen hoito

Jos bruksaaminen on jatkuvaa ja voimakasta, on aina hyvä kääntyä hammaslääkärin puoleen tilanteen arvioimiseksi. Bruksismin hoidossa käytetään tavallisesti yön aikana purentakiskoja ja joissain tapauksissa voidaan käyttää purentalihasten toimintaa lamaavaa botuliinitoksiinia (Botox). Kipua voidaan hoitaa tulehduskipulääkkeillä tai lihasjännitystä vähentävillä lääkkeillä. Lääkehoidosta saatava hyöty kuitenkin vaihtelee ja on yksilöllistä. (1) Puremalihasten arkuuteen ja kipuun lyhytaikaisesti monilla auttavat hieronta, venyttely, kasvojumppa sekä lämpö- ja kylmähoidot. (3)

On tärkeää löytää keinoja helpottaa oireita, mutta sen rinnalla voi olla hyvä suunnata huomiota myös syvemmälle, bruksaamisen juurisyihin, jotta oireet voisivat helpottaa pysyvästi.

Pysähdy hetkeksi pohtimaan, mikä juuri sinulle aiheuttaa stressiä? Mitkä asiat ja ajatukset tuottavat sinulle stressiä? Missä ja miltä stressi tuntuu kehossasi? Jos kärsit bruksaamisesta, tunnistatko omassa elämässäsi yhteyden sen ja stressin välillä?

Hengitä muutaman kerran nenän kautta sisään ja suun kautta ulos huokaisemalla. Hellitä hieman siitä stressistä, jota ehkä tunnistit mielessäsi tai kehossasi.

Bruksismin lääkkeetön hoito

Bruksismille altistavina tekijöinä tunnistetaan erityisesti stressi, ahdistuneisuus ja tietyt persoonallisuuden piirteet (esim. perfektionismi). Stressin säätely onkin keskeinen bruksismin itsehoitokeino. (3) Stressinhallinnan tarpeellisuudesta puhutaan paljon, mutta voi olla haasteellista hahmottaa, mitä se omassa, usein monin eri tavoin kuormittavassa elämässä voisi tarkoittaa.

Monipuolinen liikunta auttaa sekä stressiin että mahdollisiin lihasjännityksiin ja -kipuihin, joten se on bruksaajille erityisen suositeltavaa. Tietoisuutta omasta kehosta ja automaattisista toimintamalleista on myös hyvä vahvistaa. Hereillä ollessa hampaiden kiristely ja yhteenpainaminen on tärkeää tunnistaa ja korvata jollain muulla käyttäytymistavalla, kuten hengittämällä syvään ja rentouttamalla leuat irti toisistaan. (3) Tämä vaatii usein pitkäjänteistä tietoista harjoittelua, kuten muutosten tekeminen yleensä. Harjoittelemalla tietoisuus kehon tilasta ja uusista toimintamalleista vahvistuu.

Pysähdy jälleen hetkeksi. Tutki irtipäästämistä ja hellittämistä kasvojen alueella. Anna alaleuan rentoutua, ja ylä- ja alahampaiden väliin tulla tilaa. Päästä kieli rennoksi suussa ja aseta kielen kärki kitalakeen, hampaiden taakse. Hengitä rauhallisesti nenän kautta sisään ja ulos. Anna huokauksen kuulua. Uloshengitys vain hellittää ja päästää irti. Tunne, miten posket pehmentyvät ja painovoima vetää leukaa hieman alaspäin. Anna myös mielen kireyden hellittää ja asettua hetkeksi hengittämään. Hengittele näin muutaman kerran.

Havainnoi nyt tuntemuksiasi. Mitä tälläinen lyhyt hengittelytauko saa aikaan? Tuletko tietoiseksi lihaskireyksistä hengityksen ympärillä? Löydätkö hellittämistä? Jos se tuntuu vaikealta, ole myötätuntoinen itseäsi kohtaan. Tämä on taito, jota voit harjoitella ja vahvistaa.

Haluatko tietää TOP 3 oivallukseni liittyen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin yli 10 vuoden psykologiuraltani?
Kerron ne Pienessä oppaassa kehomielen hyväksi.
Saat sen itsellesi ilmaiseksi täältä

Näin pureudut bruksismin juurisyihin

Stressiä ilmenee tilanteessa, jossa henkilöön kohdistuvat haasteet ja vaatimukset ylittävät hänen käytössään olevat voimavarat ja selviytymiskeinot. Sen lisäksi, että kohtaamme vaatimuksia itsemme ulkopuolelta, myös odotukset ja vaatimukset, joita asetamme itsellemme, voivat aiheuttaa mittavaa stressiä. Saatamme arvostella ja kritisoida itseämme omassa mielessämme. Sisäinen puhe voi olla ankaraa ja vaativaa. Stressi, ja nämä stressaavat ajatukset, aktivoivat sympaattista hermojärjestelmäämme käynnistäen taistele- tai pakene -reaktion. Stressaantuneen ihmisen elimistö on kuin hälytystilassa ja tilanteen pitkittyessä voi ilmetä monenlaisia kehollisia oireita, kuten lihasjännitystä ja huimausta (4).

Ihmiset reagoivat stressiin hyvin erilaisin tavoin. Osalla ihmisistä reaktiot stressiin ovat pääasiassa psyykkisiä; he saattavat kärsiä unihäiriöistä ja väsymyksestä, jaksamattomuudesta ylläpitää terveellistä ruokavaliota tai arkiliikuntaa. Näiden henkilöiden on usein helppo tunnistaa olevansa stressaantuneita ja ylikuormittuneita. (4)

Osalle ihmisistä taas on tyypillistä reagoida stressiin pääasiassa kehollisin oirein, kuten lihasjännityksin ja erilaisina kipuina. Näiden oireiden yhteys stressiin on usein vaikeampi hahmottaa. Henkilö hakee usein apua ja helpotusta fyysiseen vaivaan, jolloin hoidetaan helposti vain tätä pintatason oiretta, ja taustalla oleva juurisyy voi jäädä huomaamatta ja kokonaan hoitamatta. (4)

Stressin säätelyn kaksi tasoa

1. Kehon tason säätely: kehotietoisuus ja stressin purkaminen

Bruksismi kertoo siitä, että keho kantaa stressikuormaa, jonka purkamiseen on tärkeää etsiä keinoja. Kehon äärelle on hyvä opetella pysähtymään ja kuuntelemaan sen tarpeita. Kaipaako kehosi lepoa vai liikettä? Erilaiset hengitys- tai rentoutusharjoitteet voivat auttaa pysähtymään ja kuuntelemaan kehoa. Suorittamisesta luopuminen ja olemisen tilaan asettuminen eivät kuitenkaan ole useimmille ihmisille helppoja asioita, joten ole salliva ja kärsivällinen itseäsi kohtaan kun harjoittelet pysähtymistä. Jotkut ihmiset kokevat piikkimaton hyväksi apuvälineeksi rentoutumiseen.

Rauhalliset liikuntalajit, kuten pilates tai lempeä jooga, ohjaavat meitä kehotietoisuuteen ja levolliseen läsnäoloon omassa kehossamme, mikä voi auttaa päästämään irti stressikuormasta. Rankempi liikunta auttaa tunnetusti myös stressin purkamisessa. Liikkuessasi tuo tietoisuutesi erityisesti kasvojen ja leuan alueelle; huolehdi siitä, ettet suorita liikuntaa hammasta purren. Anna kasvojen olla mahdollisimman rennot, vaikka muut lihakset tekisivätkin kovasti työtä.

Purentalihasten sekä ylävartalon alueen käsittely ja hoito sekä asianmukaiset kotiharjoitteet voivat olla myös hyödyksi stressikuorman purkamisessa ja kehotietoisuuden vahvistumisessa. Asiantuntevia ammattilaisia purentalihasten käsittelyyn löydät esimerkiksi täältä.

2. Mielen tason säätely: itsetuntemuksesta hellittämiseen

Stressin säätelyn syvätaso sukeltaa kohti juurisyitä ja sitä, mistä stressi juuri sinulle muodostuu. Stressi syntyy aina ihmisen ominaisuuksien ja elämäntilanteen vuorovaikutuksessa; tilanne, jonka toinen kokee äärimmäisen kuormittavana, voi olla toiselle inspiroiva ja innostava haaste.

Tyypillisesti kehollisin oirein stressiin reagoivat ihmiset ovat myös keskimääräistä  herkempiä stressaantumaan ja reagoimaan tuntein. Nyky-yhteiskunnassa korostuu suorituskeskeisyys ja aikaansaaminen, mikä synnyttää helposti stressiä ja jännittyneisyyttä kenelle tahansa. Bruksaaminen onkin kytköksissä työhön ja muuhun elämään liittyvään stressiin. (5)

Bruksaajat näyttävät suhtautuvan negatiivisemmin stressiin kuin muut (5); bruksaajan mieli saattaa tulkita stressin tuntemukset heikkoutena tai huonommuutena. Tutkimuksissa bruksismin on todettu olevan yhteydessä tietynlaiseen herkkyyteen ja taipumukseen mm. ahdistua, huolestua tai kokea apeutta keskimääräistä herkemmin. (7) Miten helppoa tai vaikeaa sinun on hyväksyä herkkyys itsessäsi?

Bruksaamisen oireet ovat ikäviä. Kukaan ei halua kokea kipuja tai epämiellyttäviä tuntemuksia. Oireet saattavat herättää ärtymystä, surua, pettymystä, vihaa tai muita negatiivisiksi koettuja tunteita omaa kehoa kohtaan. Tämä lisää kärsimystä entisestään. Keho saatetaan nähdä petturina tai vihollisena. Entä jos näkisitkin kehosi ystävänä, joka kantaa puolestasi suurta ja painavaa kuormaa, tekee parhaansa auttaakseen sinua stressaavassa tilanteessasi? Voitko tavoittaa myötätuntoa tai kiitollisuutta kehoasi kohtaan?

Bruksaajat saattavat olla vaativia itseään kohtaan, ja kehon kertomia viestejä voimavarojen rajallisuudesta voi olla vaikea hyväksyä. Stressaavassa tilanteessa mieli säilyykin toimeliaana ja aktiivisena kehon ottaessa stressikuorman kantaakseen. Kun mieli ei halua tai kykene stressiä tunnistamaan, ottaa keho sen vastuulleen.

Kun huomaat ajattelevasi, että ”minun täytyy”, pitää, on pakko”… Pysähdy hetkeksi ja pohdi: kenen mielestä minun täytyy, pitää, on pakko? Onko todella näin vai olisiko olemassa vaihtoehtoinen tapa toimia? Voitko löytää armollisuutta ja sallivuutta itseäsi kohtaan?

Kun haluat ymmärtää omaa oirettasi paremmin tai toivot ohjausta stressin säätelyyn, olet lämpimästi tervetullut varaamaan aikaa.

Sinikka Kääriäinen, psykologi PsM

Lähteet:

1) https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00356

2) https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2006/6/duo95601

3) https://fi.webdento.com/hampaiden-narskuttelu-bruksismi/

4) https://www.yths.fi/terveystieto_ja_tutkimus/terveystietopankki/112/stressi

5) https://www.yths.fi/filebank/3496-Narskuttelu_verkkoon_2016_pdf.pdf

6) https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/201807172201069659

7) https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2934876/