Huolta, stressiä, ahdistusta? – Näin voit ymmärtää omaa mieltäsi paremmin

Yhä useampi kärsii stressistä ja huolestuneisuudesta, joka saattaa uuvuttaa. Asiat eivät etene kuten toivoisi. On huolia siitä, miten asiat järjestyvät. Entä jos jotakin menee pieleen? Miksen osannut toimia paremmin? Ajatusten vuoksi illalla voi olla vaikeuksia saada nukahdettua tai stressitila herättää aamuyöstä murehtimaan.

Nykypäivän työ- ja perhe-elämä vaativat meiltä paljon. Haasteet ovat moninaiset ja kuormitusta tulee eri elämän osa-alueilta. Mutta ihmismieli itsessään hämmentää soppaa myös.

Miksi mielemme tuottaa meille niin paljon huolta ja ahdistusta?

Kun tarkastellaan ihmismieltä, on hyödyllistä huomata se, miten sen kehitys nivoutuu lajimme historiaan. Mielen tavoite on varmistaa ihmisen hengissä selviytyminen. Jos katsotaan ihmislajin kehityksen näkökulmasta, me olemme niiden esi-isien ja -äitien jälkeläisiä, jotka ovat kaikkein tehokkaimmin onnistuneet välttämään uhat ja vaarat, ja siten jääneet eloon lisääntymään.

Kuvitellaanpa, että ihmisheimo on muinaisessa metsässä havainnut tumman, uhkaavalta näyttävän hahmon. Huolettomat ja uteliaat ovat ehkä lähtemään tutkimaan mistä on kyse, pelokkaiden ja varovaisten perääntyessä turvaan. Jos tumma hahmo on osoittautunut nälkäiseksi suurpedoksi, huolettomien elämäntaival on saattanut päättyä siihen. Pelokkaat ja uhan ennakoineet ovat säilyneet hengissä jatkaakseen sukua. Niinpä tämä mielemme ominaisuus, kyky nähdä ja ennakoida uhkia ja vaaroja, on nykyihmisellä varsin voimakas. Olemmehan näiden uhkaa taitavasti ennakoineiden esi-isiemme ja –äitiemme jälkeläisiä.

Uhkia joka puolella

Uhat nykyihmisen elämässä ovat varsin erilaisia kuin muinaisilla keräilijöillä ja metsästäjillä. Perintötekijämme ja ominaisuutemme sen sijaan eivät ole juurikaan muuttuneet. Mielemme tärkein tehtävä ja tavoite on edelleen turvata hengissä selviytyminen. Sen vuoksi kehomieli on useimmilla varsin virittynyt havaitsemaan uhkia, vaaroja ja ongelmia. Mieli onkin varsin taitava ratkaisemaan ongelmia. Voisi jopa sanoa, että mieli on niin innoissaan ongelmien ratkaisemisesta, että se toisinaan luo ongelmia sinnekin, missä niitä ei alunperin edes ollut. Se näkee herkästi uhkia ja vaaranpaikkoja siellä, missä niitä ei ehkä olekaan.

Tarve sosiaaliseen turvaan

Ihmisen hengissä selviytyminen on vahvasti sidoksissa toisiin ihmisiin ja siihen, että kuulumme yhteisöön, perheeseen, joka suojelee meitä vaaroilta. Jos palataan sinne muinaiseen metsään, jossa ihmisjoukko kohtasi nälkäisen suurpedon, hengissä selviytymisen mahdollisuudet ovat olleet huomattavan paljon paremmat kun petoa vastaan on ollut taistelemassa joukko ihmisiä sen sijaan, että kohtaisi pedon yksi yhtä vastaan. Jos toiset ihmiset – heimoni – hylkäävät minut, olen hengenvaarassa. Mieli siis ehkä ohjaa tekemään kaikkensa, jotta tulen hyväksytyksi eikä minua hylätä.

Myös tämä evoluution ohjelmointi voidaan nähdä vahvasti siinä, millaisia uhkia ja vaaranpaikkoja mielemme tuottaa ajatuksissamme ja tunteissamme. Erilaiset sosiaalisiin tilanteisiin ja ihmissuhteisiin liittyvät ahdistuneisuusoireet ovat varsin tavallisia. Sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivä ihminen murehtii sitä, mitä toiset ihmiset hänestä ajattelevat. Näihin ajatuksiin liittyy kehollisia oireita, jotka juontavat taistele tai pakene -reaktiosta: sydämen syke kiihtyy, kädet hikoavat, kasvot punoittavat. Keho valmistautuu taistelemaan tai pakenemaan uhkaavasta tilanteesta – selviytyäkseen hengissä, vaikka hengenvaara ei läsnä olekaan.

Minuuden löytäminen mielen takaa

Ohjelmointi siitä, mitä toiset ihmiset ajattelevat, on varsin yleistä eikä siihen aina liity sen suurempaa ahdistuneisuuttakaan. Mieli saattaa automaattisesti ohjata toimintaamme siihen suuntaan, että tulisimme toisten ihmisten hyväksymäksi – ja välttäisimme yksin jäämisen uhan. Usein tämä kuitenkin rakentaa meille mittavia esteitä tielle kohti onnellisempaa ja itsemme näköistä elämää. Jos toimintaani ohjaa tarve miellyttää toisia, tulenko samalla sivuuttaneeksi omat toiveeni ja aidot tarpeeni?

Palataanpa vielä sinne muinaiseen metsään, jossa tumma hahmo sai huolestuneet esi-isämme vetäytymään etäämmälle turvaan.

Jospa tumma hahmo ei ollutkaan suurpeto vaan vehreä mätäs täynnä herkullisia, mehukkaita marjoja. Siinä tapauksessa rohkeat heimolaiset saivat mahansa täyteen ravitsevia marjoja – ja pelokaat jäivät nuolemaan näppejään.

Mieli on tärkeä työkalu meille ihmisille. Usein kohtaamme tilanteita, joissa tarvitaan aidosti tehokasta kykyä ratkaista käsillä oleva ongelma. Kun auto jättää tien varteen, on tärkeää löytää strategia päästä eteenpäin. Riskien tiedostaminen ja turvallisuudesta huolehtiminen on usein myös järkevää ja erittäin tarpeellista. Mielen vahva suuntautuminen hengissä selviytymiseen saattaa kuitenkin asettaa esteitä muiden tärkeiden tavoitteiden ja toiveisen suhteen, kuten toive onnellisuudesta, tyytyväisyydestä tai mielenrauhasta.

Mielen kun on vaikea olla rauhassa, jos pitää jatkuvasti olla ennakoimassa uhkia ja murehtimassa.

Miten sitten voimme säädellä omaa mieltämme ja reaktioitamme?

1. Tietoisuus: Huomaa, että sinä et ole yhtä kuin mielesi. Sinä et ole yhtä kuin ajatuksesi. Näe, miten mielesi tekee vain sitä, minkä se osaa; varmistelee hengissä selviytymistä.

2. Kiitä mieltä siitä, että se hoitaa omaa tehtäväänsä. Ei se tahallaan kuormita ja stressaa sinua.

3. Valitse, miten haluat toimia tilanteessa. Sinä olet ohjaksissa, eivät ajatuksesi.

Haluatko treenata tietoisuustaitoja? Tutustu Oivaan.

Lue myös:

>> 5 vinkkiä nukahtamisen vaikeuteen

>> Oletko uupunut? Näin vahvistat jaksamistasi